Mökki

Suomalaiset ovat perinteisesti rentoutuneet saunassa, liikkumalla luonnossa ja viettämällä aikaa ystävien tai sukulaisten kanssa. Myös mökkeily kuuluu erottamattoman osana suomalaisten vapaa-ajan viettoon. Kaikki tämän päivän suomalaiset eivät kuitenkaan pidä saunomisesta. Lämpimään on kuitenkin päästävä, sillä yli puolet vuodesta maassamme on varsin kylmää, märkää ja tuulista. Lämpö rentouttaa lihakset ja saa aikaan ainutlaatuisen hyvänolontunteen. Esimerkiksi porealtaan hankinta nähdään vaihtoehtona saunomiselle – ulkoporealtaassa pääsee nauttimaan lämmön lisäksi myös veden, poreiden ja erilaisten hierontapäiden rentouttavasta vaikutuksesta. 

Luonnossa liikutaan edelleen. Suomalaiset lenkkeilevät, hiihtävät ja pyöräilevät ahkerasti. Luonnossa liikkuessa voi kartuttaa myös ruokavarastojaan, jos pitää metsästämisestä, kalastamisesta, marjastamisesta tai sienestämisestä. Sukulaisten ja ystävien kanssa vietetty aika on edelleen tärkeää, mutta yhteyttä pidetään yhä enemmän sähköisten kanavien välityksellä. Tietokoneen tai mobiililaitteen avulla saa yhteyden kaukanakin asuviin läheisiin. Netissä vietetään aikaa muutenkin – esimerkiksi pelaamalla erilaisia nettipelejä, shoppailemalla tai vaikkapa katselemalla elokuvia ja kissavideoita. Puhelinoperaattori Elisa on kertonut mobiilidataliikenteensä kasvavan kesäisin, kun lomaa viettävät ihmiset lataavat akkujaan katselemalla liikkuvaa kuvaa. Entä se mökkeily? Pitävätkö nuoret kesämökkejä pelkkinä työleireinä, ja matkustavat mieluummin lomallaan ulkomaille? Ei vaikuta siltä – 2,4 miljoonaa suomalaista mökkeilee säännöllisesti, ja jo varsin nuoret haaveilevat omasta kesämökistä.

Pakko päästä mökille 

Suomalainen keskivertomökkeilijä on yli 60-vuotias, mutta mökkeily kiinnostaa enenevissä määrin myös nuoria. Ulkomaille matkustaminen ei ole enää niin trendikästä, sillä lentämisen ympäristövaikutukset ovat yleisessä tiedossa. 1980-luvulla lentäminen oli kallista, ja siksi vain harvojen herkkua. 80-luku oli Tilastokeskuksen mukaan mökkien hankinnan kulta-aikaa. Tuolloin vallinneen nousukauden huumassa ostettiin ja rakennettiin niin paljon mökkejä, että vuonna 1990 niitä oli Suomessa 368 000 kappaletta. Vuodesta 1980 vuoteen 1990 mökkikanta kasvoi yhteensä 46 prosenttia, mutta sitten alkoi lama, ja tahti hiipui. Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin reilusti yli puoli miljoonaa mökkiä, ja olemmekin Euroopan eniten mökkeilevä kansa. 25 % kesämökin omistajista viettää koko kesälomansa mökillä, eikä lähde sieltä kuin korkeintaan kauppaan ja tanssilavalle.

Kesämökki

Kaikki eivät kuitenkaan halua omaa mökkiä, sillä kesämökki teettää paljon töitä ja aiheuttaa runsaasti kuluja. Kesämökki on laitettava keväällä kesäkuntoon, ja sen jälkeen alkaakin nurmikonhoito-, halonhakkuu- ja puutarhanhoitosavotta. Tämä savotta kestää koko kesän, ennen kuin on aika laittaa mökki talviteloille, eli haravoida lehdet, nostaa laituri maihin, pakata tekstiilit ja tyhjentää ruokakaapit. Varsinkin Etelä-Suomessa sijaitsevat mökit ovat kalliita. Rantamökistä saa maksaa vähintään 100 000 euroa, mutta hienoimmat huvilat Helsingin lähellä voivat maksaa jopa 8 kertaa enemmän. Kustannukset eivät lopu tähän. Mökistä pitää maksaa kiinteistöveroa, ja vapaa-ajan asunnon veroprosentti on suurempi kuin vakituisessa asuinkäytössä olevan rakennuksen. Lisäksi tulee maksaa tiemaksut, jätemaksut, sähkö- ja vesilaskut, vakuutukset ja erilaiset huollot sekä korjaukset, kuten salaojaremontit, kattomaalaukset, julkisivupesut ynnä piipun nuohoukset. Suomalaiset käyttävätkin mökkeilyyn vuodessa noin 6,2 miljardia euroa (se tekee 2500 euroa vuodessa per säännöllisesti mökkeilevä suomalainen). Tässä summassa ovat mukana myös kesämökille matkaamisesta aiheutuvat kulut. Keskimääräinen mökkimatka Suomessa on 91 kilometriä suuntaansa.

Mökkeily tänä päivänä

Koska oman mökin hankinta ja ylläpito vievät paljon aikaa ja rahaa, moni valitsee vuokramökkeilyn vaivattomuuden. Vuokramökin saa edullisimmillaan jo noin 200 eurolla viikko, eikä vuokralaisen tarvitse huolehtia polttopuiden kantamisesta liiteriin, rannan ruoppaamisesta tai lämminvesivaraajan korjaamisesta.

Kaikesta huolimatta yli puolet 18–25-vuotiaista suomalaisista haluaisi ostaa ihan oman mökin. Ei välttämättä mene kauaakaan, ennen kuin kesämökin omistajien keskimääräinen ikä laskee 62 vuodesta! 

Mökki saatettaisiin ostaa esimerkiksi Kuopiosta tai Mikkelistä, joissa on määrällisesti eniten mökkejä. Suomessa on jopa 65 kuntaa, joissa on enemmän kesämökkejä kuin vakituisessa asuinkäytössä olevia rakennuksia – näitä ovat esimerkiksi Parainen, Pälkäne ja Mäntyharju.

Mökki voisi olla kooltaan 49 neliötä, mikä on suomalaismökkien keskimääräinen koko; tosin vastavalmistuneet mökit ovat viime aikoina olleet keskimäärin yli 70 neliön kokoisia. Mökkeily tullee työllistämään lähitulevaisuudessa entistä enemmän ihmisiä. Tällä hetkellä mökkeily työllistää suoraan tai välillisesti noin 60 000 suomalaista. Heidän joukossaan on niin kauppiaita, kiinteistönhuoltajia, auraajia, rakennusalan ammattilaisia kuin vaikkapa mökkitalkkareita, jotka voivat käydä varmistamassa mökin kunnon talvella. 

Mitä suomalaiset tekevät rentoutuakseen?